Kysymyksiä & vastauksia

Hyppy tuntemattomaan mietityttää monia. Lääketieteen opiskelu ulkomailla on monille iso elämänmuutos.
Tälle sivulle olemme keränneet joitain kysymyksiä ja vastauksia opiskelusta ja asumisesta Vilnassa jotta uuteen maahan lähtö olisi helpompaa. Osio on kätevä myös Vilnassa jo opiskeleville lisätiedon hankkimiseen. Jos jokin jää mietityttämään, laita meille rohkeasti sähköpostia osoitteeseen toimisto@vislo.fi.

Yliopisto ottaa yhteyttä koulupaikan saaneisiin noin 1-2vk ennen opintojen alkua jolloin saat tarkempaa tietoa orientaatiopäivistä, opiskelijabileistä ja yliopiston sisäisistä Facebook-ryhmistä. Yliopisto lähettää myös viikoittain sähköposteja uutisista ja erilaisista opiskelijatapahtumista.

Vaikka sisäänpääsy Vilnaan on helpompaa, opinnot ovat luultavasti jonkin verran vaikeampia kuin Suomessa. Tahti on kovempi ja välikokeilla seurataan edistymistä enemmän kuin Suomessa. Opiskelijalta vaaditaan paljon itsenäistä työskentelyä. Tällä kuitenkin varmistetaan että opiskelumotivaatiosi on kohdallaan ja että olet opiskellut opetetut asiat samassa tahdissa muiden kanssa. Lukematta ei pääse läpi, mutta jos opiskelet asiat kirjasta ja kertaat luennoilla ja seminaareilla opetetut asiat kotona, olet hyvillä vesillä. 

Yksi suullinen koe anatomiassa josta kerrotaan tarkempia lisätietoja ”Opintojen kulku”-osiossa. Muina vuosina ei yleensä ole suullisia kokeita, eli muutoin kokeet tehdään paperille tai tietokoneella. Jotkut opettajat saattavat kuitenkin pitää pieniä suullisia kokeita esim. laboratoriotunneilla.

Voit, jos et ole käyttänyt kaikkia opintotuen tukikuukausia aiemmin. Sinulla on mahdollisuus saada opintotukea, opintolainaa ja myös opintotuen asumislisää tietyin ehdoin. Lisätiedot osoitteesta https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille

2024 ja myöhemmin aloittavat: Opintoihin integroidaan pakollisia liettuan kieliopintoja. Yliopiston mukaan tämä on kevyttä kielikylpyä, kieltä opiskellaan ensimmäisten kolmen vuoden ajan ja opiskelijoiden tulee saavuttaa kielitaso B2. Kolmannen vuoden jälkeen on virallinen kielikoe josta tulee saada vähintään B2, kielitaso on pakollinen opintojen jatkamista varten. Kieliopinnot ovat ilmaisia. 

2023 ja aiemmin aloittaneet: Lääketieteen opinnoissa Vilnassa on vain yksi pakollinen liettuan kielen kurssi joka kestää n. 2kk ajan, kurssilla opetellaan muutamia kielioppisääntöjä ja arkipäiväistä perussanastoa. Yliopisto tarjoaa myös vapaaehtoisia ja ilmaisia liettuan kielikursseja joita voi aloittaa (ja lopettaa) missä tahansa vaiheessa opiskeluaikana jos haluat opiskella enemmän. Kliinisessä vaiheessa opettajat kääntävät potilaiden puheen englanniksi jotta kaikki ymmärtävät mistä puhutaan.

Tämä on kovin yksilöllistä vuosikurssista ja pienryhmästäsi riippuen. Eri pienryhmillä on erilaiset lukujärjestykset. Tunteja voi olla kello 8-20 välillä. Keskimäärin koulupäivän pituus on noin 4h. Viikolla saattaa olla opetusta esim. klo 8-12, 12-16 tai 16-20, vaihtoehtoisesti pidempiä ja lyhyempiä koulupäiviäkin voi olla. Voit kurkata lukujärjestyksiä täältä valitsemalla ”Integrated studies”, ”Medicine (English)” ja valitsemalla minkä vuoden ja minkä pienryhmän lukujärjestystä haluat katsoa. Keskellä viikkoa voi olla päiviä jolloin on vain yksi etätunti eli yliopistolle ei tarvitse mennä. Hyppytunteja voi tulla jolloin ehtii hyvin lounaalle tai käymään kotona. Joillakin ryhmillä voi olla lauantaisin koulupäiviä, mutta lauantaipäivät ovat usein lyhytkestoisia ja niitä on vain muutaman viikon ajan. Pääosin opetusta on maanantaista perjantaihin. 

Hyvin! On tullut luettua kauhutarinoita ulkomaisten yliopistojen opettajista jotka simputtavat tai että hierarkia on niin kovaa, ettei opettajalle uskalla puhua herroittelematta. Täällä siitä ei ole vaaraa. Opettajat ovat mukavia, keskustelu on avointa ja tyhmiä kysymyksiä saa esittää ilman että opettajalla ilmekään värähtää. Opiskelijoista puhutaan kollegoina ja kanssakäyminen ja kohtelu on kunnioittavaa.

Pieniä kulttuurieroja kanssakäymisessä voi olla. Omalle kohdalleni tuli hämmennystä, kun kerroin opettajalle etten ole ihan satavarma menikö tehtävä oikein. Opettaja vastasi, että ’älä koskaan sano ettet ole varma’, joka ihmetytti ja mietin mitä ihmettä sitten pitäisi sanoa. Myöhemmin selvisi, että tämä olikin liettualaisten tapa sanoa ”usko itseesi” ja tsempata.

Tämä vaihtelee kovin vuosikursseittain. Viralliset lomat näet akateemisesta kalenterista. Syksyllä on pieni loma halloweenin aikoihin ja prekliinisessä vaiheessa joululoma alkaa vähän ennen joulua ja luennot jatkuu helmikuussa. Loppukokeiden vuoksi tulee olla noin viikko tammikuussa Vilnassa. Näiden lisäksi on pidempi pääsiäisloma, muutamia pyhä-/juhlapäiviä ja tietenkin kesäloma. Loppukokeiden aikataulusta riippuen kesäloma voi alkaa esimerkiksi kesäkuun puolestavälistä ja koulunpenkille palataan syyskuun puolessavälissä. Ykkösvuonna koulu alkaa jo heti syyskuun alussa orientaatioviikolla mutta muut opiskelijat palailevat vasta vähän myöhemmin. Lukujärjestyksestä riippuen lähipäiviä voi olla esimerkiksi vain ma-ke jolloin voit halutessasi matkustaa loppuviikoksi Suomeen.
Kliinisessä vaiheessa jotkin kurssit voivat olla pääosin etänä ja jotkut ovat voineet olla kuukaudenkin Suomessa keskellä lukukautta, jonka lisäksi talviloma voi olla esimerkiksi 1,5kk pituinen. Pelkkään lomailuun ei kannata kuitenkaan varautua sillä opittavaa on paljon etäilystä huolimatta ja opiskelijoiden tuleekin asennoitua olemaan ja asumaan Vilnassa pitkiä aikoja kerrallaan.

Kirjat ovat ilmaisia, yliopisto tarjoaa linkkejä nettikirjoihin. Jotkut kokevat fyysisen kirjan ostamisen kuitenkin hyödylliseksi esimerkiksi anatomiassa. Tietokone/tabletti on välttämätön jotta pääset luentomateriaaleihin ja tehtäviin käsiksi ja pääset tekemään kokeet joista lähes kaikki suoritetaan omalla koneella. Tarvittaessa koulussa pääsee tietokoneluokkaan tekemään kokeita jos oma lakkaa toimimasta. 

Prekliinisessä vaiheessa tarvitaan paperia (vihko) ja kyniä, etenkin värikyniä anatomian ja histologian piirustuksiin. Valkoinen labratakki on pakollinen heti ensimmäisistä viikoista alkaen, niitä myydään yliopiston myyntipisteissä ja tietyissä kaupoissa Vilnassa. Kliinisessä vaiheessa tarvitset omat ’scrubsit’ = lääkärin työvaatteet eli paidan ja housut sairaalalla kiertelyyn. Mitään omia kirurginveitsiä tai atuloita ei tarvitse ostaa, yliopiston omia saa käyttää silloin kun niitä tarvitaan. 

Ei hätää! Quizeja saa uusia niin monesti kuin on tarve. Colloquiumit pitää päästä kolmannella kerralla läpi, jos ei pääse, voi yliopistolta anoa lisäsuoritusta eli ainakin yhden ylimääräisen koekerran.
Final examissa on kaksi yrityskertaa, ja ennen final examia tulee olla suoritettuna kyseisen kurssin colloquiumit hyväksytysti. Jos et pääse final examia läpi toisella yrittämällä, voit anoa lisäsuoritusta ja saat kaksi uutta koekertaa. Jos näistäkään ei pääse läpi, kertyy kurssin opintopisteiden edestä ”academic debt” eli akateemista velkaa ja joudut suorittamaan koko kurssin uudestaan ja täten myös maksamaan opintopisteistä. Voi olla ettet pääse suorittamaan jotain toista kurssia akateemisen velan takia, esimerkiksi biokemian kurssille ei pääse jos biologian/genetiikan kurssia ei ole läpäisty. Jos academic debtiä kertyy 15 opintopisteen edestä, joudut keskeyttämään opiskelun eikä rahoja saa takaisin. Tiettävästi näin ei ole juuri koskaan käynyt.

Meitä on kaiken ikäisiä ja osa on alanvaihtajia. Omalla vuosikurssillani ikähaarukka on 18-38 vuotta, mutta vanhempiakin opiskelijoita löytyy.

Opetus jaetaan viikottaisiin etäluentoihin jotka voi katsoa omalla ajallaan, sekä seminaareihin eli lähitunteihin joita on viikoittain ja niissä on läsnäolovaatimus.

Pääosin kursseilla on 80% läsnäolopakko. Käytännössä tämä oikeuttaa prekliinisessä vaiheessa kolmen viikon poissaoloon per lukukausi, eli esimerkiksi syksyllä saat olla 3vk pois ja keväällä 3vk pois. Joitain korvaavia tehtäviä voi tulla. Ota yhteyttä kurssisi opettajaan jos joudut olemaan kokeista pois sairauden vuoksi tai jos poissaolo ylittää sallitun 80% rajan.
Kliinisessä vaiheessa kurssin osat kestävät 10vrk kerrallaan ja läsnäolon seuraaminen riippuu täysin opettajasta. Jotkut antavat olla max. 2vrk poissa ilman sairaslomatodistusta ja jotkut eivät pidä ollenkaan kirjaa läsnäolijoista. Poissaoloja voi useimmiten korvata osallistumalla toisen ryhmän vastaavalle tunnille.

Voit pitää välivuoden tietyillä ehdoilla, ja poissaoloaika eli ”academic leave” tulee anoa yliopistolta, jotta pidät koulupaikkasi. Henkilökohtaisista syistä (perheasiat tmv.) poissa saa olla maksimissaan 1v ajan ja se myönnetään vain kerran opintojen aikana. Armeijan vuoksi saa olla 1v pois. Sairauden vuoksi saa olla pois todistusta vastaan 2v ajan ja lääkärintodistuksella kauemminkin. Äitiyslomaa/isyyslomaa saa pitää 3v ajan ja tarvittaessa pidempäänkin lääkärintodistuksella.  

Opintoja voidaan räätälöidä opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Räätälöinti voi olla esimerkiksi lisäaikaa kokeissa, tenttien suorittamista pienluokassa ja kurssien suorittamista joustavammalla aikataululla tai opiskeluajan pidentämistä. Tähän voi olla perusteena esimerkiksi mielenterveydelliset syyt tai jokin muu sairaus joka vaikuttaa toimintakykyysi, kuten fyysiset sairaudet, lukihäiriö tai ADHD. Opiskelijan tulee pyytää omalääkäriltään todistus sairaudestaan, toimintakyvyn rajoitteistaan ja lääkärin mahdollisista suosituksista englanniksi tai kääntää alkuperäinen todistus virallisella kääntäjällä englanniksi. Todistus tulee lähettää mielellään jo ennen lukukauden alkua Disabilities Affair Coordinatorille joka antaa suosituksensa yksilöllisestä opetussuunnitelmasta facultylle. Diagnoosit eivät tule opettajien tietoon, vain yksilöllinen opetussuunnitelma jaetaan heille.

Saa! Suurimman hyödyn saat irti kun tilaat sekä LSICin että ISICin.
Voit tilata Liettuan oman ilmaisen opiskelijakortin LSICin kätevästi netistä. Vain LSIC:llä pääset yliopiston kirjastoihin. Sillä saat myös Liettuassa opiskelija-alennuksia tietyissä paikoissa kuten paikalliset opiskelijatkin ja bussikortin opiskelijahintaan (5-6e/kk, normaali 30e/kk) ja alennuksia Liettuan junalipuista.
Jos tilaat kansainvälisen ISIC-kortin joka maksaa 10e/vuosi, saat alennusta myös Suomessa esimerkiksi bussilipuista ja junalipuista ja muissa paikoissa joissa opiskelija-alennukset ovat voimassa. ISICillä saa myös Liettuassa samat opiskelija-alennukset ja julkisen liikenteen alennukset kuin LSICillä. 

Yliopistolla kokeisiin osallistuessa pitää todistaa henkilöllisyytensä. LSIC-opiskelijakortti käy henkilöllisyystodistuksesta. Voit näyttää myös ajokortin, passin tai henkilökortin.

Asumiskulut ovat nousseet runsaasti sen jälkeen kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Asunto jonka sai ennen 500e/kk voi maksaa nyt 800e/kk. Jos ei halua asua aivan ydinkeskustassa, voi löytää halvempia asumisratkaisuja. Kimppakämpät tai yliopiston oma asuntola on edullisin asumismuoto. Vuokran lisäksi maksetaan ’utilities’ eli sähkö, vesi ja lämmitys sekä mahdolliset taloyhtiön ylläpitokulut kuten rappukäytävien siivous. Utilitiesit voivat maksaa noin 30-150e kuukaudessa, talvikuukaudet ovat kalliimpia, uudemmissa asunnoissa kulut ovat usein vähäisemmät. Ruoka on yleisesti hieman halvempaa kuin Suomessa, jotkin tuotteet kuten leikkeleet ja maito voi olla kalliimpia. Julkisen liikenteen bussikortti maksaa opiskelijakortilla n. 5-6e/kk. Bussikortin ja yksittäiset bussiliput saa ostettua Liettuan julkisen liikenteen ’Trafi’-sovelluksen kautta, josta näet myös reitit ja aikataulut.

Asuntoja voi selailla esimerkiksi aruodas.ltrebaltic tai Facebookin kautta ryhmässä ”Butu nuoma Vilniuje be tarpininku” tai ”Foreigners in Vilnius”. Turvallisinta on ottaa asunto välittäjän kautta, monet kuitenkin vuokraavat suoraan yksityisiltä facebookin kautta. Sekä nettisivuilla että Facebookissa on huijareita liikkeellä, suosittelemme aina käymään katsomassa asuntoa ennen vuokrausta!
Yliopistolla on myös omia asuntoloita joissa jaetaan huone 1-2 kämppäkaverin kanssa, asuntoloissa on yhteiset vessat ja keittiö. Kuukausivuokra on 58-87 euroa. Asuntolat täyttyy nopeasti ja niihin tuleekin tehdä hakemus hyvissä ajoin.

Nopein kulku Suomesta Vilnaan tapahtuu lentämällä. Kätevimmät reitit kulkee Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Rovaniemeltä ja Oulusta Vilnaan, välilaskuja voi olla. Vilnaan tulevat lennot maksaa usein 30-200e, ja mitä aiemmin varaa sitä halvemmalla pääsee. Voit myös lentää Helsingistä Kaunasiin hieman halvemmalla ja tulla n. 2h junamatkan Kaunasista Vilnaan, junalippu maksaa 5-10e. 

Jos et halua itse autoilla, toinen vaihtoehto on esimerkiksi kulkea laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Vilnaan.
FlixBusilla pääsee pomppaamaan bussin kyytiin Vaasasta, Närpiöstä, Porista, Raumalta, Raisiosta, Turusta, Salosta, Espoosta ja Helsingistä. Helsinki-Tallinna -laivamatkan jälkeen FlixBus jatkaa matkaa Viron kautta Latviaan ja sieltä Liettuan Kaunasiin. Kaunasin bussiasemalta on helppoa matkustaa bussilla tai lähistöllä olevalta rautatieasemalta Kaunasista Vilnaan.
Rautatieprojekti Baltian maiden välille on tekeillä ja arvioidaan valmistuvaksi 2026-2030 välissä, jolloin pääset Tallinnasta Kaunasin kautta Vilnaan myös junalla.

Vilnan sisällä pääset kätevästi kulkemaan Boltilla (edulliset taksit ja sähköskuutit) sekä julkisen liikenteen busseilla ja trollibusseilla. Boltin saa käyttöönsä kännykkäsovelluksella. Bussireitit, aikataulut ja mobiililiput löytyy Trafi-sovelluksesta.

Vilnassa on turvallista ja rauhallista. Maalaisjärkeä tulee käyttää, eli esimerkiksi kovin humalassa ei kannata heilutella lompakkoa esillä tai mennä epämääräisiin porukoihin. Itse kuljen usein aika huolettomasti kännykkä takintaskusta törröttäen eikä kukaan ole sitä havitellut, taskuvarkaita varmasti on kaikkialla mutta se ei ole yleinen ongelma Vilnassa. Bussiin hukatut tavarat useimmiten palautuu löytötavaratoimiston kautta. Aluksi en tiennyt onko yöllä turvallista kävellä yksin baarista kotiin, mutta taksikuskit ainakin ovat naureskelleet että hyvin olisit uskaltanut, ei täällä ole vaaraa mistään. Yleinen vinkki on, että bussiaseman ja rautatieaseman ympäristöä kannattaa välttää iltaisin kello 22 jälkeen sillä alueella voi olla rauhattomuuksia.

Tästä artikkelista voit lukea lisää käytännön kokemuksia Vilnasta.

Tämä riippuu kovasti siitä mihin on Suomessa ja maailmalla matkaillessaan tottunut. Usein varoitetaan että liettualaiset ovat hieman kylmiä ja joskus epäystävällisiäkin. Asiakaspalvelukulttuuri on toki erilaista, kaupassa ei jutella tai hymyillä ylimääräisiä ja ravintolassa keskustelut ovat usein suoria ja lyhyitä. Kaikkiaan kohtaaminen on ollut kuitenkin ystävällistä ja monet saavat paikallisia kavereita. Vanhempi väestö ei juurikaan puhu englantia mutta nuoret puhuvat hyvin ja kanssakäyminen on hyvinkin samanlaista kuin Suomessa. Liikennekulttuuri voi yllättää, liettualaiset ajavat hieman rohkeammin ja varomattomammin kuin suomalaiset.

Virallisesti tarvitset oleskeluluvan eli TRP:n, ”temporary residence permit” jos olet maassa yli 3kk ajan 6kk sisällä tai yli 6kk ajan vuoden sisällä. Käytännössä siis jokainen opiskelija tarvitsee TRP:n. Se maksaa EU:n kansalaiselle 8,6e. Sitä varten tarvitset mm. max 3kk vanhan läsnäolotodistuksen yliopistolta, skannauksen passistasi ja eurooppalaisesta sairaanhoitokortista eli EHICistä sekä vuokrasopimuksestasi Liettuassa, ja todistuksen tililläsi olevista varoista englanniksi. Hakemukseen kuuluu käynti maahanmuuttovirastossa Vilnassa. TRP:n avulla voit käyttää julkisia terveyspalveluita samalla hinnalla kuin paikalliset ja saat paikallisen henkilötunnuksen jolla saa esimerkiksi reseptilääkkeet apteekista. TRP:n saa opiskeluperusteella heti 5 vuodeksi ja sitä on mahdollista jatkaa. Lisätietoja saat sivustolta https://www.migracija.lt/
Epävirallisesti EU:n kansalaisia ei potkita maasta ulos vaikka TRP:tä ei ole, mutta jos joudut tekemisiin viranomaisten kanssa ja olet ollut maassa ilman oleskelulupaa yli sallitun rajan, saat sakon.